6# Vakavaa pohdintaa ratsastuksesta

Jokainen ratsastusta vähän pidempään harrastanut varmasti tietää "Kun mikään ei onnistu" -tunteen. Kun kehitys ratsastajana tuntuu junnaavan vain paikoillaan, alkaa herkemmän ihmisen mieli tappamaan sisältäpäin.

"Mitä teen väärin?" "Miksi en osaa?" "Mikä minussa on vikana?" Nämä kysymykset pyörii mun päässä todella usein, kun huomaan kehitykseni junnaavan paikoillaan. Oma ratsastus ei varmaan koskaan miellytä silmää. Olen kuitenkin päässyt ohi varsinkin nuorten tyttöjen murrosiän aikaan kokemasta muihin vertailusta. Kaiken muun, paitsi ratsastuksen suhteen.

ylpeee

Ratsastusta olen harrastanut abouttirallaa 4 vuotta. Ensimmäiset 3 vuotta erittäin säännöllisesti. Välillä kävin kerran viikossa tunneilla, 1-2 kertaa viikossa vuokrahevosella ratsastelemassa ja vielä kerran kuussa estevalmennuksissa. Kuitenkin alkuvuodesta 2014 jouduin lopettamaan ratsastustunnit ja vuokrahevonenkin oli tippunut jo matkasta. Syksyllä tunteja ei enää jatkettu meiltäpäin (kuljetustunnit) ja viime vuosi menikin vähän satunnaisesti ratsastellessa. Se oli huono hevosvuosi mulle. 

Tänävuonna löysin uuden vuokrahevosen ja käyn vuokraamassa sitä kerran tai pari viikossa. Tarkoituksena olis alkaa käymään tunneilla Daimin kanssa ainakin sen kaksi kertaa kuukaudessa. Pääsin kesällä esteleirille ja nyt ois tarkoitus käydä vielä ainakin kerran Sarin tallilla tunnilla, ennenkuin tuntitoiminta lopetetaan.

rynq

Joku voi nyt miettiä "Miten neljä vuotta ratsastanut voi edes olettaa pystyvänsä siihen, mitä monet paljon kauemmin ratsastaneet osaavat?" Olen perfektionisti. Vertaan itseäni saman ikäisiin ratsastajiin, en yhtä kauan harrastaneisiin. Pyrin saamaan jokaisen opettajan opeista kaiken irti, pyrin kehittymään mahdollisimman nopeasti. Haluan pystyä katsomaan omaa ratsastustani ilman, että joudun häpeämään.

Tasoltani olen n. HeB ja re80cm. Tähän liittyy kuitenkin huomautettavaa. Pitkä kunnollisten estetreenien tauko on tehnyt vähän tepposia, ja hetkeen en kyllä taida uskaltaa ihan kenellä vain hypätä 80cm rataa. Tarvin siihen hevosen, johon luotan. Erpan kanssa pelkäsin, että se hyppää järjettömän ison hypyn ja jään jälkeen. (---> "rankaisen" hevosta, omatunto kolkuttaa) Tomppa oli mielettömän kiva heppa. Sillä olisin varmaan uskaltanutkin hypätä 80 radan pienen rutiinin jälkeen. Mutta en valitettavasti saanut mahdollisuutta. Aabran  kanssa mulla oli varma olo. Musta tuntu, että me oltais päästy vaikka talon yli!

tyylikäs videolaatu, tästä kuitenkin näkee että yhteistyö pelasi!

Daimin kanssa asiat on ihan toisin. Tunnen kuuluvani alkeiskurssille. Daimin kanssa laukka ei nouse, jännitän jalat, kädet pyörii missä sattuu, istunta saa itkettämään, tuntuma heittelee missä sattuu. Mutta voinko syyttää hevosta? Daimi ei osaa. Se ei osaa kantaa itseään oikein, se ei osaa nättejä laukannostoja, se ei välillä ymmärrä kääntävää pohjetta. Toisaalta, jos oisin osaavampi, voisin viedä Daimia eteenpäin. Voisin opettaa sille väistöt, siistit laukannostot, tavallisen ohjastuntuman.

Pitkään mietittyäni, olen päättänyt, että mulla pitää päästä välillä käymään osaavien hevosten selässä. Muuten mun itsetunto ratsastajana kärsii liikaa. Palaaminen osaavista tuntihevosista Daimin kaltaiseen vauveliin on vaikeaa. Jos joku haluaa päästää mut oman kopukkansa selkään niin oon jo valmiina! Kuitenkin pääasiassa tarkoitan tunneilla käymistä ratsastuskoulun hevosilla, ellen löydä toista vuokrahevosta jostain päin Raahea.

Ekana ongelmana kuitenkin on sopivan paikan löytäminen. Raahen ratsastuskoululla olen aloittanut ratsastuksen, sekä käynyt välillä yksityis- sekä irtotunneilla. Paikka ei ole kuitenkaan mikään suosikkini. Viimeksi koko tunti meni siihen, että tehtiin ihan perusasioita. Hevosen pysäyttämistä, väistöjä, kääntämistä, keskiympyrää, kulmien ratsastusta. Okei, tottakai tunneilla kerrataan välillä ihan perusjuttuja, mutta yleensä niillä on yksittäinen tietty teema, eikä pompita asiasta toiseen. Opettaja joutuikin toteamaan joka harjoituksen yhteydessä, että "ai te osaattekin nämä jo" (Olin siis tunnilla kahdestaan kaverini kanssa) Muita paikkoja Raahen lähettyvillä ei sitten oikein olekaan.

Ikävä pientä ❤

 Jos joku tietää paikan, jossa voisin käydä tunneilla, tai hevosen vailla satunnaista ratsastelijaa niin kertokaa ihmeessä!