10. kesäkuuta 2015

3# epäonni seuraa onnea

Meillä alkoi yhteistyö vihdoin toimimaan ja Daimi alko oleen toosi mukava ratsastaa. Lähdettiinkin sitten kokeilemaan koulukisoja, kummallekin kokemuksen saamiseksi ja kahteleen, että mites tyttö siellä käyttäytyykään. Luokkana meillä oli Helppo D:3 2013.

Kun päästiin kisapaikalle, olin positiivisesti yllättynyt! Hevonen oli oikein tyyni, toki vähän katseli että missäs me ollaan ja kopioi vähän multa mielentilaa kun olin aivan paniikissa. Rauhotuttiin yhessä pikkuhiljaa, kun käveltiin jonkin aikaa. Päästiinkin aika nopeeta verkkaamaan.

Verkan alettua heppa oli aivan rauhallinen, ehkä jotenkin oudon rauhallinen. Se maltto pysyä paikallaan ja käveli aivan rauhassa. Toki pari kertaa huusi kaverin perään mutta tajus, ettei mitään hätää ole. Työskentelin hetken ravissa ja käynnissä. Kokeilin jarrun ja kaasun, sekä miten ratti muuten toimii. Heppa oli hyvä. Yllättävän hyvä. Ravi ei kiirehtinyt, sen tahti oli tasaista ja kaikenkaikkiaan mukavaa ravia istua. Lopetettiinkin aika nopeaa, ettei heppa "väsyis". Olin kolmantena luokassa, joten saatiin odottaa vuoroamme hetki.

Kun vihdoin päästiin radalle, Daimi ei huomioinut pohjetta. Sitä sai oikeasti käskeä ihan kunnolla jalalla, jotta se lähti raville. Tuomarin annettua lähtömerkin ja tultuamme tervehdykseen, loppui kuunteleminen kokonaan. Heppa kyllä kuunteli mitä käskin tehdä, mutta se vain käveli. Ei auttanut tuomareiden maiskuttelu, minun maiskuttelu, eikä edes käden käyttäminen takana "raippana". Saatiinkin sitten hylky, mutta ei kyllä harmittanut. Osataanpahan varautua tällaiseen enskerralla, ja verkata vaikkapa raipan kanssa, tai opetellaan sitten ratsastamaan kannuksilla.  Saatiin kuitenkin mennä epävirallisesti rata läpi raipan kanssa ja siitä saatiinkin ihan hyvät pisteet. Prosentteja ei lappuun oltu edes kirjoitettu, kun eihän me sijoitusta oltais kuitenkaan voitu saada. Saatiin kasia, seiskaa ja kutosta. Vapaan käynnin lävistäjästä tuli -2, koska ei kuulemma ollut vapaat ohjat. Kyllä mulla ainakin videolla on vapaat ohjat? Noh, aina ei voi onnistua :D


Loppupäivän istuskelinkin Daimin selässä ilman satulaa ja kävelyttelin sitä sieltä käsin, kun se ei jaksanut häslätä niin paljoa jonkun ollessa selässä. Mulla syntykin yhtäkkiä aivan tosi syvä luottamus siihen hevoseen, ja taisin jopa ihan kiintyä siihen kunnolla <3

Ratavideolta huomasin, että ilmeisesti jännitin vielä jonkin verran. Kädet näyttää niiin jäykiltä ja kulmakin näyttää puuttuvan. Jalustimetkin olleet näemmä aika lyhyet, tai sitten se vaan näyttää siltä näillä tappijaloilla! Jospa me nyt alettais reenaan ihan tosissaan. Tarkotuksena ois alkaa käymään pari kertaa kuussa valmennuksissa/yksityistunnilla kahdestaan Tiituksen omistajan kanssa. Päästäis kehittymäänkin vähän enemmän ja kommenttia virheistä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti